Kira

Kennelkerhoa oli pyydetty järjestämään Suur-Hollolaravien yhteyteen temppuilevia koiria lapsia viihdyttämään. Ilmoitin mukaan Sindin, mutta kun sille alkoi juoksu, niin Kira sai opetella Sindin tempun. Sindi osaa kiertää kahdeksikkoa jalkojen ympäri ja Kira oppi tempun parissa viikossa. Tekee sen tosin paljon rauhallisemmin kuin Sindi. Sindi kiertää hirveää vauhtia innosta kiljuen, mutta Kira kävelee rauhallisesti ja harkitusti. Ehkä vauhtia tulee lisää, kun liike tulee varmemmaksi.

Olimme raveissa myös lauantaina piknikillä. LahtiEnergia tarjosi ilmaisia lippuja ja tietenkin heti tilasin ne. Oli todella hauskaa istua huovilla ja herkutella kanapaellalla. Koiratkin pitivät siitä. Kira oli raveissa ensimmäistä kertaa, mutta suhtautui meluun ja hevosiin yllättävän rauhallisesti. Kuuma oli ja koirat olivatkin suuren osan ajasta sateenvarjojen alla vähän viileämmässä. Helteen takia lähdimme kotiinkin ennen ravien päättymistä, kuumuus alkoi käydä sietämättömäksi.

Yläleuan maitokulmahampaista päästiin eroon, kun nyppäsin ne itse irti. Heiluivat jo muutaman päivän välillä aivan poikittain.

Viimeksi cuppikisoissa Kira ehti juoksemaan keinulle niin nopeasti, että en ehtinyt saada siitä kiinni. Pelästyi alastulorämähdystä ja meni sen jälkeen keinulle vain kevyesti pakottamalla. Ulos asti kuului aina pamahdus, kun joku kävi sitä hallissa harjoittelemassa. Ensi kerralla täytyy laittaa keinun alastulo pöydälle!

Nyt on alhaalta kulmahampaat lähteneet ja toinen yläleuan kulmahammaskin jo heiluu.

Kävimme keskiviikkona Mustilassa retkeilemässä. Siellä on muutama kilometri kävelyteitä, joka puolella kukkii alppiruusuja. Tosin osa oli jo tiputtanut kukat, mutta oli siellä vielä 3-4 metrin korkuisia täydessä kukassa. Koiristakin oli hauska kulkea siellä, oli lämmintä mutta ei liian kuumaa.

Sindille retki oli ilmeisesti liiankin rankka tai sitten se sai autossa vetoa. Illalla oli jo kotona hieman vaisu. Torstaiaamuna pystyi tuskin kävelemään. Niskassa tuntui olevan kipua. Hieroin sitä ja se tuntui auttavan. Iltapäivällä huomasin, että Sindillä on housut aivan sottaiset ja huolestuin, että onko sillä kohtutulehdus. Ei sillä juoksun aikana ole ollut niin voimakasta vuotoa aiemmin. Mittasin, onko sillä kuumetta, onneksi ei ollut. Ilmeisesti se vaan oli niin jäykkänä, ettei oikein kyennyt nuolemaan takapäätään. Illalla housut olivat jo siistimmät. Tänäänkin on vielä jäykkänä ja jouduin kantamaan sitä vähän matkaa lyhyellä lenkillä. Kira vielä pahentaa tilannetta, kun se hyökkää Sindin kimppuun yllättäen.

Olimme tiistai-iltana näyttelyharjoituksissa. Alussa Kira taas haukkui kaikki koirat, mutta rauhoittui pian. Esiintyi tosi hyvin hihnassa ja tervehti "tuomaria" ystävällisesti rivissä. Pöydällä sai "paniikkikohtauksen" eikä alistunut tuomarin käsittelyyn. Taitaa muistaa rokotukset... Täytyy harjoitella pöydällä käsittelyä! Muuten suhtautuu ihmisiin jopa liiankin innokkaasti ja haluaisi tervehtiä jokaista vastaantulijaa. Aika monet sitä tervehtivätkin, on se niin suloinen nalle.

Näyttelytreenin jälkeen menimme vielä katsomaan tokotreenejä. Sindi ei ollut juoksun takia mukana. Kiran kanssa harjoittelin vähän luoksetuloja. Totteli flexissä hyvin muiden koirien lähelläkin. Harjoiteltiin myös vähän kahdeksikkoa jalkojen ympäri. Meidän pitäisi mennä Suurhollolaraveihin temppukilpailuun. Ja kun Sindillä alkoi juoksu, niin yritän opettaa Kiralle Sindin tempun. Ei se vielä kovin hyvin suju, mutta onhan tässä viikko aikaa...

Kaikki etuhampaat ovat jo vaihtuneet, kulmahampaita odotellaan.

Kira on ollut mukana katsomassa cuppikisoissa. Tottuu vähän muihin koiriin ja esteitäkin on kokeiltu. A-este on lempieste ja kiipeää esteen harjalle heti, kun vain pääsee lähelle. Puomin myös juoksee reippaasti läpi, samoin juoksee vauhdilla keinun päähän. Olen yrittänyt pitää huolen, että aina pysähtyy alastulokontaktille. Keinun kanssa saa pitää kiirettä, että ehdin laskemaan sen tasaisesti alas. Putkikin jo sujuu, kun meni ensin pari kertaa läpi Sindin perässä.

Remontti alkaa olla valmis. Pientä viimeistelyä tehdään itse. Tasoitetaan ja maalataan seiniä yms. Sai Kirakin jo partakarvansa valkeiksi, kun meni haistelemaan maalipurkkia.

Aita on valmis ja koirien voi huoletta antaa juoksennella pihassa, kun itsekin puuhaa ulkona jotain. Metsän suunnassa ei ole aitaa, mutta eivät koirat sinne päin lähtisikään, on sen verran ryteikköistä. Kira viihtyy hyvin pihassa, välillä haukkuu naapureita ja ohikulkijoita. Sindi ei oikein viihdy ulkona Kiran kanssa, sillä Kira hyökkäilee sen päälle. Olenkin välillä laittanut Sindin häkkiin turvaan. Kira saa olla häkissä silloin, kun treenaan Sindin kanssa, muuten harjoittelusta ei mitään tulisikaan. Kira viihtyy myös "patiolla", jonne sillä on päivisin vapaa pääsy luukun kautta. Kuljettaa lelujaan ja luitaan sisään ja ulos. Patiolle joutuu myös kaikenlaista muuta tavaraa, kuten kenkiä. Mitään suuhun mahtuvaa ei voi jättää sen ulottuville. Veipä se kerran luukusta ulos sanomalehdenkin.

Viime viikolla korjasin vierashuoneesta yhtenä päivänä kahdet kakat. Näinpä sen tekevän sinne pissatkin. Nappasin sen kiireesti syliin ja juoksutin luukusta ulos. Sen mielestä vierashuone soveltuu hyvin sisävessaksi, kun ei sillä paljon muutakaan käyttöä ole.

Minua Kira jo hyvin uskoo ja jättää minut rauhaan, kun vähän ärähdän. Isäntää se ei usko, vaan roikkuu puntissa tai sormessa. Olohuoneen sohvapöydältä vie herkut, jos en ole vieressä vahtimassa ja silloinkin se yrittää. Onnistui liian monta kertaa viemään kinkkuviipaleen leivän päältä. Sindiä kiusaa edelleen, mutta välillä Sindi puolustautuu kunnolla ja silloin Kira väistää.

Kiralla on jatkuva tekemisen tarve ja niinpä aloitin sen kanssa esineiden etsimisharjoittelun. Ensin heittelin lelua ja pidin siitä kiinni, niin että joutui vähän etsimään. Sitten sidoin Kiran tolppaan kiinni ja vein lelun vähän matkan päähän heilutellen sitä näkyvästi. Kira innostui tästä leikistä ja noutaa esineen hienosti. Sindi halusi myös etsiä esineitä ja niinpä vein sille rukkasen samalla kun vein Kiralle lelun. Laskin Kiran ensin ja se toikin rukkasen. No sehän ei Sindiä haitannut ja se haki lelun. Kokeilin viedä Kiralle kaksi esinettä samalla kertaa ja sekin onnistui heti. Kun Kira toi ensimmäisen esineen, laitoin sen pienen leikin jälkeen käteeni piiloon. Hetken kuluttua Kira lähti hakemaan toista esinettä ja löysi senkin. Eilen laitoin molemmat koirat ulkona häkkiin ja vein kaksi esinettä piiloon. Tarkoitus oli laskea Kira ensin häkistä etsimään, mutta Sindillä oli niin kova kiire, että se livahti häkistä heti, kun vähän ovea raotin. Sindin tuotua toisen esineistä, laskin Kiran häkistä ja epäilin, että muistaako se vielä piiloon viedyn esineen. Turhaan epäilin, se lähti innolla etsimään ja toi hetken päästä toisen esineen. Esineet ovat vielä olleet melko isoja eikä niitä ole piilotettu vain pudotettu maahan. Etäisyys n. 20-50 metriä.

Kira on saanut lempinimen Kippurahäntä, sillä sen häntä on aina selän päällä kippuralla, myös nukkuessa.