Kira

Kiran musta poika Nökö oli meillä hoidossa muutaman päivän. Haettiin se Jokimaalta ja siellä haukkuivat toisiaan. Rauhoittuivat kuitenkin autossa ja kotipihassa alkoi leikki heti, kun olin kiertänyt Nökön kanssa pihan ympäri. Oli heti kuin kotonaan. Muisti myös luukun ja kävi ulkona aina halutessaan. Haukkuivat siellä Tytin kanssa yhdessä ohikulkijoita.

Nökö oli jonkin verran rauhoittunut edellisen käyntinsä jälkeen, mutta on edelleen todella energinen ja reipas. Korkeutta oli nyt n. 28 cm ja painoa n. 3,8 kg.

Kiran kermasoopeli poika Nalle kävi meillä vierailulla perheensä kanssa. Nallesta on kasvanut komea kleiniuros, korkeutta n. 30 cm. Sattui vaan huono ilma vierailupäivälle emmekä olleet paljoa ulkona. Sisällä koirat eivät oikein tottuneet toisiinsa.

Nalle on melkein kuin äitinsä kopio, väri vain vaaleampi ja ainakin vielä kevyempi rakenteeltaan. Turkki on todella pitkä, mutta pohjavilla vielä puuttui.

Kiran musta poika Nökö on meillä hoidossa reilun viikon. Pikkukisusta on kasvanut komea kleiniuros. Leikkisivät Tytin kanssa jatkuvasti, välillä on pakko erottaa ne, kun meno yltyy liian rajuksi.

Nökö on hienon näköinen ja luonnekin on aivan ihastuttava. Kiltti, todella energinen ja reipas, ei arastele vieraita ihmisiä eikä koiria. Korkeutta n. 26 cm ja painoa n. 3,6 kg.

Suruviesti tuli täysin yllättäen. Rose oli jäänyt auton alle ja kuollut heti. Juossut pihasta tielle ohikulkijaa katsomaan.

Nalle sai oman kodin pääsiäisenä ja asustaa nyt Imatralla. On kuulemma nimensä mukainen halinalle. Nalle ehkä nähdään joskus tulevaisuudessa tokokehissä!

Pennut ovat kasvaneet ja leikit ovat välillä aika rajuja. Retuuttavat toisiaan paksusta turkista ja juoksevat huimaa vauhtia ympäriinsä. Kokoero on varsin selvä. Tytti on pieni siro "prinsessa", korkeutta n. 24 cm ja painoa 2,5 kg. Nalle on komea poika, korkeutta 28 cm ja painoa 3,4 kg. Luonteeltaan ovat hyvin erilaisia. Tytti on selvästi itsenäisempi. Ei aina kuule kutsuja, mutta silloin kun kuulee, tulee todella vauhdikkaasti luokse. Välillä oli pientä ongelmaa valjaiden päälle pukemisessa, mutta nyt tulee innolla luokse, kun valjaat otetaan esille. On nyt alkanut vahtia taloa ja haukkuu pihalla välillä liikaakin. Nalle on toisaalta tullut hiljaisemmaksi eikä yleensä yhdy Tytin vahtihaukkuun vaan tulee sisälle. Vieraiden koirien kanssa eivät ole olleet tekemisissä ja niitä haukkuvat yhdessä.

Pari kertaa on käyty lähipelloilla hiihtämässä ja silloin juoksevat laajoja kaaria hangella. Järven jäällä on käyty muutama kerta kävelemässä ja koirat kiertelevät pilkkireikiä kaloja etsien. Eilisellä lenkillä ainakin Kira löysi ja söi kalan. Kerran isännällä oli pilkkivarusteet mukana ja saaliina oli pussillinen kaloja. Ne maistuivat koirille keitettyinä.

Autoreissut ovat hieman ongelmallisia. Pennut ovat rikkoneet kevythäkin vetoketjun ja nyt Kira matkustaa siinä. Pennuille ostin uuden metallihäkin, mutta se on sen verran pieni, että ne eivät enää mahdu siihen yhdessä kuin istumaan. Tytti on nyt saanut olla siinä. Nalle on joutunut muoviboksiin, joka on sille liian pieni. Mahtuu vain makaamaan siinä. Sindilläkin on oma kassinsa mukana, mutta yleensä se makaa takaikkunalla, mikä ei ole oikein turvallinen paikka. Henkilöauton takapenkille on vaikea sovittaa neljän koiran häkit. Täytyy kehittää parempi ratkaisu ennen kesän pidempiä automatkoja.

Paljon on tapahtunut edellisen kirjoituksen jälkeen. Mustat pennut lähtivät omiin koteihinsa 4.1.2013. Rose muutti Kärkölään ja sai kaverikseen kultainen noutaja Seran. Rosesta pitäisi tulla isona pelastuskoira, energiaa ainakin pitäisi riittää. Kisu muutti Mäntsälään ja siitä tulikin Nökö. Jaksaa kuulemma leikkiä jatkuvasti.

Nalle ja Tytti ovat vielä kotona, mutta Nalle etsii omaa kotia. Nalle on todella rakastettava pikkukoira. Seuraa joka paikkaan perässä. Kova makupalojen perään ja on luultavasti helposti koulutettavissa tokoon ja/tai agilityyn. Mielelläni löytäisinkin sille harrastavan uuden omistajan, jolla olisi aikaa puuhata sen kanssa. On melkoisen herkkä haukkumaan, joten ei todennäköisesti sovi kerrostaloon vaan tarvitsee itselleen oman talon vahdittavaksi. Nallesta on tulossa kookas kleini tai mitteli. Painoa 12 viikon iässä melkein 2,5 kg.

Kävimme tänään pystistapaamisessa, mutta ketään muita ei tullut paikalle. Oli se kuitenkin pennuille ihan hyvä reissu. Saivat olla autossa ostosten ajan, Nalle pääsi Plantageniin mukaan. Kävimme melkein tunnin lenkillä ja nähtiin muutama koira ja kävelijöitä ja hiihtäjiä. Käymme päivittäin väh. puolen tunnin lenkillä, mutta kotiseudulla harvoin nähdään muita kulkijoita. Pennut ulkoilevat paljon myös omassa pihassa. Niillä on luukusta päivällä vapaa pääsy aidatulle "patiolle" ja lisäksi pääsevät pari kolme kertaa päivässä juoksemaan muualle pihalle. Luukusta kulkeminen on välillä niin vauhdikasta, että pelkään luukun menevän rikki.

Ruokinta on vakiintunut melkein samaksi kuin aikuisilla koirilla. Aamulla saavat yleensä raakalihapullia, joskus erilaisia "pötköjä": barfia tai "koiranmakkaraa". Aamuvelli on vielä säilynyt lisänä, kun on pennuille niin mieluinen. Mikrossa kaurapuuro tai neljän viljan puuro ja siihen reilusti maitoa. Päivällä saavat mitä satutaan syömään itse, joskus maksalaatikkoa ja raejuustoa tai koirien lihasäilykettä. Illalla kuivamuonaa, jota on jatkuvasti saatavilla, Royal Caninia, Biomilliä, Purinaa... Lisäksi usein joku herkkupala, kuivakala, possunkorvan suikale, maksapulla, mahaa yms...

Eilen oli jännä ilta pennuilla. Kävimme Kiran kasvattajan luona laittamassa sirut niskaan. Matka taisi jännittää minua enemmän kuin pentuja. Keli oli paikoitellen aika huono, tie jäinen ja lunta pöllysi tielle ja paikoin kinostuikin. Pennut ilmeisesti nukkuivat, ainakin olivat suurimman osan matkasta hiljaa. Hieman oli ollut jännää kasvattajan luonakin ennen saapumistamme. Sähköt olivat jonkin aikaa poikki usean kilometrin matkalla tien vierillä, myös Tuulonen pimeni.

Yritin pissattaa pennut pihalla ennen lähtöä, mutta kaikki eivät tainneet pissata. Ainakin oli häkissä märkä läntti, kun kasvattajan pihalla nostin pentuja lumeen pissalle. Paluumatkalla häkki säilyi kuivana. Hiukan pennut kiljuivat ja rimpuilivat siruja laitettaessa, mutta rauhoittuivat heti, kun homma oli tehty.

Kotiin päästyä annoin pennuille maitoa ja saivat olla vähän aikaa omissa oloissaan. Sitten hain ne yksitellen olohuoneeseen hellittäviksi. Muut pennut olivat aivan normaaleja, mutta musta poika oli väsynyt ja nukkui sikeästi sylissäni. Parin tunnin päästä sekin oli toipunut ja söi nappuloita ja kermaviiliä hyvällä ruokahalulla.

Nyt pennut ovat jo melkein 4-viikkoisia. Ovat siirtyneet vähitellen asustamaan omaan huoneeseen. Ensin olivat siellä iltapäivät ja nyt ovat olleet jo yhden yönkin. Illaksi pääsevät olohuoneeseen. Siellä on pissalaatikko niitä varten ja pääsevät lattialle juoksentelemaan vasta pissan jälkeen. Aika hyvin jo osaavatkin mennä paperille pissalle, mutta tietenkin vahinkoja sattuu. Ovat vajaan viikon harjoitelleet kiinteän ruoan syömistä ja se on sujunut aika hyvin. Tarjolla on ollut vaihtelevasti maitoa, kermaviiliä, raejuustoa, raakaa jauhelihaa, karjalanpaistia, keitettyä munankeltuaista, kypsää lohta, kypsiä vihanneksia ja myös kuivamuonaa liotettuna ja hienonnettuna. Tarkoitus olisi, että oppivat syömään monipuolisesti. Kira tietenkin käy niitä imettämässä useita kertoja päivässä ja 2-3 kertaa yölläkin.

Matolääkettä (Canex) saivat jo 2-viikkoisina ja ensi viikolla olisi tarkoitus uusia käsittely. Kynsiä on leikattu jo useita kertoja, aluksi yksi tassu kerrallaan. Hampaat ovat tulossa. Painivat jo keskenään ja purevat sormia. Ehkä ensi viikolla jo ulkoillaan, toivottavasti ei ole liian kylmää.

Maanantaina 5.11. Kiran lämpö oli aamulla laskenut ja iltapäivällä oli aivan selvää, että pennut ovat tulossa. Ensimmäinen pentu syntyikin aikaisin tiistaiaamuna klo 2.30, musta tyttö, painoa 220 g. Toinen mustalta näyttävä tyttö syntyi 2.50, selvästi pienempi, 150 g. Soopeli poika syntyi 3.10, painoa 170 g. Viimeinen pentu syntyi 3.50, musta poika, painoa vain 110 g. Tällä hetkellä pienemmän tytön korvien välissä ja takana on selvästi vaaleampia karvoja, joten siitä näyttää tulevan soopeli.

Kuvia pennuista.

Kiran paino on noussut niin paljon, että pentuja on varmasti tulossa. Kira painoi astutuksen jälkeen n. 6,1 kg ja tänään n. 6,9 kg. Ylipainosta huolimatta on reipas ja leikkisä, tokoakin treenataan edelleen lähes päivittäin, samoin käydään tunnin lenkillä joka päivä.

Kiran juoksu alkoi 27.8.2012. Sunnuntaina 9.9. ajoimme Laukaaseen tapaamaan Uunoa. Uuno osoittautui reippaaksi pikkumieheksi ja homma oli hoidettu puolessa tunnissa.